11.7.1993. Kiireinen päivä! Saimme palautettua alueelle osan sähkövoimasta yhdestä pohjoisemmassa sijaitsevasta vesivoimalasta, mutta emme paljoa. Sähkön on pysyttävä erittäin tarkassa säännöstelyssä ja minulla meni koko päivä suurkaupungin niiden osien kartoittamiseen, jotka saisivat sähköä, ja sitten ryhmien lähettämiseen katkaisemaan tai kytkemään pois päältä sähkölinjoja ja yhdistämään toisia uudelleen. Myöhemmin, jos säännöstely onnistuu, voimme tarjota virtaa myös muihin osiin.

Eilen illalla sain tietää, miksi Washington ei ole yrittänyt lähettää joukkoja tänne muilta alueilta: Koska meillä on ilmavoimien Vandenbergin tukikohta sekä kaikki siellä olevat ohjussiilot!

Ensimmäiset 48 tuntia viime viikon maanantain hyökkäyksemme jälkeen Systeemi oli sellaisessa paniikissa ja sotilaallinen tilanne oli niin epävarma, ettei suurempia joukkojensiirtoja voitu tehdä. Vaikka olimme levittäytyneet sen verran ohuelti, ettei ollut toivoakaan vallata ja pitää hallussa alueita missään muualla kuin Länsirannikolla, saimme joka puolella aikaan valtavan määrän häiriötä, sekasortoa ja hämmennystä.

Meidän väkemme asevoimissa muissa osissa maata olivat saaneet ohjeet ryhtyä toimiin, joiden laskettiin väliaikaisesti halvaannuttavan heidän joukko-osastonsa. Tämä sisälsi sabotaasia, tuhopolttoja sekä tuhotöitä, mutta enimmäkseen se käsitti valikoivia ampumisia. Niissä joukko-osastoissa, joissa oli suuret kiintiöt ei-valkoisia, miehemme ampuivat mustia sattumanvaraisesti, huutaen iskulauseita kuten "white power!", tarkoituksena nimenomaan provosoida mustat reagoimaan. Tätä seurasi sama taktiikka, jota käytimme täällä niin menestyksekkäästi: Radio-asemien valtaaminen ja meidän omien viestiemme lähettäminen mustille, joissa heitä kehotettiin kääntämään aseensa valkoisia upseereita vastaan.

Toisissa joukko-osastoissa vallattiin viestikeskukset ja lähetettiin viestejä, jotka antoivat väärän vaikutelman siitä, että joukko-osastot olivat tulleet puolellemme.

Kaiken tuon lisäksi aiheutimme todellista tuhoa siviiliväestölle. Sähkövoimalat, viestintärakennukset, padot, moottoriteiden pääliittymät, polttoainevarikot, kaasuputket ja kaikki muu, mikä oli mahdollista räjäyttää tai polttaa, joutui iskumme kohteeksi maanantai-aamuna kaikin mahdollisin keinoin, ympäri maata, jotta saisimme siviilit paniikkiin ja näin ollen Systeemin kädet täyteen näistä johtuvista ongelmista.

Sain myös tietää kaiken muun lisäksi, että yllätyshyökkäys Evanston-projektiin tapahtui maanantai-aamuna. Olin äärettömän tyytyväinen kuullessani, että se oli onnistunut täydellisesti.

Tästä seurasi se, että kun Systeemi oli arvioinut tilanteen ja saavutti riittävästi luottamusta armeijan joukko-osastojen uskollisuuteen yrittääkseen jotain siirtoa meitä vastaan, olimme jo siivonneet Vandenbergin ja antaneet uhkavaatimuksen: Mikä tahansa sotilaallinen siirto meitä vastaan johtaisi New Yorkiin ja Tel Aviviin suunnattujen ydinohjusten laukaisemiseen. Siinä syy siihen, miksi viime päivät ovat olleet niin hiljaisia!

Nyt ymmärrän Vallankumousesikunnan strategian, mikä oli jäänyt minulta niin kauan pimentoon ja mikä oli aiheuttanut minulle niin paljon epäluuloa. Vallankumousesikunta ymmärsi koko ajan, että oli mahdotonta, nykyisellä miesvahvuudellamme, ylläpitää hyökkäystä Systeemiä vastaan riittävän isossa mittakaavassa riittävän pitkän aikaa, jotta voisimme tuhota sen. Tietysti olisimme voineet jatkaa sissisotaa taloudellisella sabotaasilla ja psykologisella sodankäynnillä melko pitkän aikaa, mutta aika oli viime kädessä Systeemin puolella. Ellei pystyttäisi saamaan aikaan todella dramaattista läpimurtoa, joka lisäisi meidän miesvahvuuttamme huomattavasti, Systeemin kasvavat poliisivoimat lopulta lamaannuttaisivat meidät.

No, nyt olemme tehneet tuon läpimurron. Ja meillä on potentiaalia vähintäänkin todella merkittävään kasvuun; meidän hallinnassamme on noin 12 miljoonaa ihmistä jo pelkästään Los Angelesin seudulla. Se, kuinka suuri kokonaisväkiluku on, josta ottaa, ei ole vielä selvää, johtuen Pohjois-Kalifornian epävarmasta tilanteesta.

Tällä hetkellä Järjestön suorassa hallinnassa on kaistale Kaliforniaa Meksikon rajalta noin 150 mailia luoteeseen Los Angelesista ja rannikolta sisämaahan alueen leveys vaihtelee noin 50 - 100 mailin välillä. Tähän kaistaleeseen sisältyvät San Diego, Los Angeles ja erittäin tärkeä ilmavoimien Vandenbergin tukikohta. Vuoristo ja Mojaven autiomaa muodostavat alueellemme luonnollisen rajan idässä.

Etäisemmällä rannikkokaistaleella, joka jatkuu lähes Oregonin rajalle asti ja käsittää San Franciscon ja Sacramenton, näyttäisi Systeemin vastainen sotilaallinen ryhmittymä hoitavan asioita, mutta otaksun, ettei meidän valtamme ole vielä vakiintunut siellä. Oregonin ja Washingtonin osavaltiot taas näyttävät olevan, vastoin aikaisempia huhuja, vielä lujasti Systeemin hallinnassa.

Muualla maassa on yleistä levottomuutta ja meidän iske-ja-juokse yllätyshyökkäyksemme jatkuvat, mutta Systeemillä ei ole välitöntä romahtamisen vaaraa. Hallituksen päähuolenaihe vaikuttaa olevan se, luottaako se omiin asevoimiinsa. Tämän huolen seurauksena joillain alueilla joukot ovat vieläkin tukikohdissaan, vaikka niitä tarvittaisiin kipeästi järjestyksen palauttamiseen siviiliväestön keskuudessa.

Pahimmilla siviilien mellakka-alueilla - ensisijaisesti ruuanjakelun häiriöiden vuoksi - hallitus käyttää erityisiä sotilasryhmiä, jotka koostuvat pelkästään ei-valkoisista. He ovat kiireesti laittaneet joitain näitä kokonaan neekereistä koostuvia yksiköitä meidän Kalifornian sulkeumamme ympärillä olevalle alueelle.

Lähin sellainen yksikkö näyttää olevan Barstowissa, noin 100 mailia täältä luoteeseen. Joitain valkoisia pakolaisia sieltä on pikku hiljaa valunut tänne ja heidän raporttinsa ovat aika kuvottavia: Joukkoraiskauksia ja terroria mustilta joukoilta, jotka hallitsijan elkein kohdistavat sitä paikallisiin valkoisiin. Minä inhoan kuulla tämmöistä tapahtuvan valkoisille, mutta reaktio voi ainoastaan olla meille suotuisa. On myös hyvä, että olemme pakottaneet Systeemin paljastamaan luottamuspulansa valkoisten lojaaliuteen ja riippuvuutensa ei-valkoisista aineksista.

Se, mikä on nyt meille kaikista tärkeintä, kaikesta huolimatta, on, ettei hallitus yritä tunkeutua meidän alueellemme. Vandenbergin pelote pitää heidät toistaiseksi loitolla, vaikkakaan tilanne ei tule säilymään ikuisesti. Ainakin se antaa meille mahdollisuuden yrittää saada siviiliväestömme hallintaan.

Ja millaisessa sotkussa asiat ovatkaan! Tulipaloja on enemmän kuin koskaan ja mellakat ovat levinneet yhä laajemmalle. Meillä ei yksinkertaisesti ole riittävästi väkeä - vaikka otettaisiin mukaan kaikki sotilashenkilöt, jotka ovat nyt nimellisesti puolellamme - järjestyksen ylläpitämiseen sen aikaa kunnes saamme palautettua olennaisimmat toiminnot ja perustettua hätäruuanjakelujärjestelmän.

Meillä on kaiken kaikkiaan noin 40 000 henkeä asevoimien henkilöstöä käytössämme, lähes kaksi kolmesta täällä suurkaupungin alueella ja loput hajallaan San Diegosta Vandenbergiin. Se onkin arkaluontoinen tilanne, koska heitä on lukumääräisesti Järjestön jäseniä enemmän, suhteessa 20:1 - mikä ei ole itse asiassa läheskään niin paha suhde kuin olin aikaisemmin ajatellut, mutta silti riittävän paha! Suurin osa joukoista ei tunne lojaaliutta Järjestöä kohtaan ja totta puhuen he eivät tajua käskyjensä tulevan meiltä.

Tähän asti olemme pitäneet heitä kiireisinä yötä päivää, eikä heillä ole ollut aikaa kysellä liian montaa kysymystä. Järjestön jäseniä on käsketty jokaiseen sotilasyksikköön, komppanian tasolta alkaen. Henryn mielestä - jonka näin jälleen pikaisesti eilen illalla - meillä on aika hyvä ote heistä. Toivon niin!

Minulla oli mahdollisuus jutella muutaman ryhmän kanssa, joita on käytetty bensiininhaalintaan sekä tärkeimpien rakennusten korjaamiseen. Heihin näyttää tehneen vaikutuksen kolme seikkaa: Se, että Washingtonin hallitus on totaalisesti menettänyt hallinnan täällä; se, että mustat, sekä armeijan sisällä että ulkopuolella, ovat vaarallinen ja epäluotettava elementti; ja että heillä, aseiden ja ruuan suhteen, ovat asiat paljon paremmin kuin siviiliväestöllä tällä hetkellä.

Mutta ideologisesti he ovat huonossa kunnossa! Jotkut heistä ovat vain jotenkin epämääräisesti puolellamme; toiset ovat vielä täpötäynnä Systeemin aivopesua; ja suurin osa on jossain näiden kahden välissä. Ainoa asia, mikä pitää heidät mukana, on vaihtoehtoisten viranomaisten totaalinen puuttuminen täältä.

Systeemi ei ole edes vielä saanut aikaiseksi lähettää lojaaliusvetoomuksia joukoillemme - luultavimmin siksi, että se aiheuttaisi sen myöntämisen muulle osalle maata, miten suuri voittomme täällä on ollut. Systeemin virallinen kanta tällä hetkellä on se, että tilanne on hallinnassa ja että Kalifornian "rasistiset gangsterit" (eli meidät) pidätetään tai tuhotaan pian. Koska olemme lähettäneet yötä päivää heidän joukoillensa tähdättyjä vetoomuksia kapinaan omiaan vastaan ja samalla antaneet paljon ruusuisemman kuvan täältä kuin mikä tilanne oikeasti on, Systeemin tarina kuulostaa melko ontolta. Sen sijaan, että kiistäisivät väitteemme, Systeemi on yksinkertaisesti ryhtynyt häiritsemään lähetyksiämme, joka on luultavimmin heidän ovelin vetonsa.

14.7.Suurkaupungin alueelle tuli ensimmäinen kunnon erä ruokaa tänään - noin kuudenkymmenen traktorin saattue - peräkärryt täynnä tuoreita maataloustuotteita San Joaquinin laaksosta. Ne purkivat lastinsa niihin kolmeenkymmeneen hätäjakelupisteeseen, jotka meillä on nyt miehitettyinä valkoisten alueilla, mutta se oli kuin olisi yrittänyt täyttää valtamerta sormustimella. Tarvitsemme vähintäänkin viisinkertaisen määrän ruokaa joka päivä pitääksemme valkoisen väestön ravinnontarpeen edes minimitasolla.

Varastoissa täällä on vielä suuria määriä pilaantumatonta ruokaa, vaikkakin kaikki ruokakaupat on ryöstetty tyhjiksi. Heti kun olemme järjestäytyneet hivenenkin paremmin ja löytäneet ja inventoineet kaiken käyttökelpoisen, voimme käyttää tätä varastoitua ruokaa täydentämään saapuvaa tuoretta ruokaa. Tällä välin on ollut ilkeitä välikohtauksia useissa varastoissa, missä meidän on ollut pakko ampua monia ihmisiä, jotka eivät suostuneet ymmärtämään kielteistä vastausta.

Tosin todella iljettävään toimintaan olemme törmänneet mustilla ja rodullisesti sekoitetuilla alueilla. Minulla on mennyt viimeiset kaksi päivää ohjatessani tavaranpelastusryhmiä alueille, jotka jalkaväki on juuri saanut putsattua.

Joukkojen tehtävänä on erotella mustat muusta väestöstä ja sulkea heidät valvotulle alueelle, kunnes heidät voidaan viedä saattueessa ulos sulkeumastamme. Se tehdään melko mutkattomalla ja suoraviivaisella tavalla. Määrättiin mustien pitoalue, joka valittiin sen perusteella, että se on lähellä itään vievää moottoritietä, jonka kaikki poistumistiet on helppo tukkia. Panssari- ja konekivääriryhmät ottavat asemat näiden poistumisteiden luota.

Sitten alkaa ympäröivien tienoiden haravointioperaatio, joka etenee kohti määrättyä pitoaluetta. Jalkaväkiryhmien edellä kulkee megafoniautoja, jotka lähettävät toistuvaa tiedotetta, kuten: "Kaikkien mustien on kokoonnuttava välittömästi Martin Luther Kingin ala-asteella 47. kadulla ruoka- ja juomatarvikkeiden jakoa varten. Kaikki mustat, jotka löydetään 43. kadusta pohjoiseen kello 13:00 jälkeen, ammutaan siihen paikkaan. Kaikkien mustien on kokoonnuttava..."

Aluksi, mustien ryhmiä yritti pysyä paikoillaan ja uhmata joukkoja, ilmeisesti sen vaikutelman alaisena, etteivät honkyt oikeasti ampuisi heitä. (Huomautus lukijalle: "Honky" oli yksi useista halventavista slangisanoista, joita mustat käyttivät valkoisesta henkilöstä Suurta vallankumousta edeltäneiden kolmen vuosikymmenen aikana. Sen alkuperästä ei ole varmuutta). He huomasivat kuitenkin virheensä melko pian ja sana levisi nopeasti.

Suurin osa mustista liikkui pitkin määrättyjä katuja, jotka johtivat määrätyille alueille kortteli tai kaksi hitaasti etenevän jalkaväen edellä, joka teki pikaisia etsintöjä joka rakennuksessa minkä kohtasivat. Ne mustat, jotka eivät olleet vielä poistuneet huoneistoista, ajettiin kovakouraisesti pistimillä uhaten kadulle. Jos he vastustelivat vähääkään, heidät ammuttiin siihen paikkaan, ja ajoittainen laukausten ääni auttoi pitämään muut mustat liikkeellä.

Tähän mennessä on ollut noin puolisen tusinaa tapausta, joissa mustat ovat linnoittautuneet laittomien aseiden kanssa rakennuksiin ja ampuneet sieltä joukkojamme. Aina kun tätä tapahtuu, joukot ohittavat miehitetyn rakennuksen ja kutsuvat paikalle taisteluvaunun, joka ampuu rakennuksen tohjoksi tykillä ja konekivääritulella.

Jälleen kerran, on helkkarin hyvä asia, että Systeemi riisui siviiliväestön aseista vuosia sitten. Jos useammalla mustalla olisi aseita, ei olisi mitään toivoa, että voisimme käsitellä heitä, ottaen huomioon määrällisen alivoimamme.

Minun tavaranpelastusryhmäni tulee aivan jalkaväen perässä. Meidän tehtävämme on inventoida ja turvata kaikki oleelliset tarvikkeet ja kiinteistöt: Bensiini ja suuret erät muita polttoaineita, pilaantumattomat ruuat, lääkkeet ja sairaanhoitotarvikkeet, raskaat ajoneuvot, tietyt teollisuuskiinteistöt, jne.

Mustat ovat melko hyvin putsanneet kaiken ruuan alueiltaan ja järjettömästi tuhonneet paljon muista asioista, joita etsimme - vaikkakin löydämme paljon asioita mitä he eivät ole huomanneet, mukaan lukien yli neljäkymmentä tonnia kuivattua kalajauhetta eläinruokatehtaasta juuri tänä aamuna. Mössö ei maistu kovinkaan hyvältä, mutta tämä erä tyydyttää 100 000 ihmisen vähimmäisproteiinintarpeen viikoksi. Eilen taas löysimme 30 000 gallonaa klooria, jota tarvitaan veden puhdistamiseen. Saimme myös haltuumme suurimman osan sairaalan ja kahden klinikan lääkevarastoista, jotka olivat vielä koskemattomia vaikka mellakoivat mustat olivatkin kolunneet rakennukset.

Löysimme myös karmeita todisteita eräästä tavasta, millä mustat ovat ratkaisseet ruokapulansa: Kannibalismi. He aloittivat tekemällä barrikadeja yhdelle pääkadulle pysäyttääkseen valkoisten kuljettamia autoja, ilmeisesti jo niinkin varhain kuin viimeviikon tiistaina. Huono-onniset valkoiset raahattiin autoistaan, vietiin lähellä sijaitsevaan mustien ravintolaan, teurastettiin, kypsennettiin ja syötiin.

Myöhemmin mustat järjestivät metsästysryhmiä ja tekivät hyökkäyksiä valkoisten alueelle. Yhden mustien asuinrakennuksen kellarista löysimme sanoinkuvaamatonta kauhua, joka todisti näiden ryöstöretkien menestyksestä.

Minä ja ryhmä miehiäni huomasimme oudon hässäkän rakennuksen edessä tarkastettuamme sekasorron viereisessä ryöstetyssä tavaratalossa ja tultuamme takaisin kadulle. Sisäänkäynnin luo oli kokoontunut joukko sotilaita, jotka olivat selvästi kiihtyneitä jostakin. Yksi heistä tuli juosten asuintalosta ja alkoi oksentaa jalkakäytävälle. Sen jälkeen toinen, synkkä ilme kasvoillaan, johdatti nuorta valkoista tyttöä ulos rakennuksesta. Hän oli noin 10-vuotias, alasti, likainen ja ilmiselvästi shokissa.

Heti kun onnistuin tunkemaan sisälle rakennukseen, kauhistuttava löyhkä, joka täytti koko paikan, sai minut perääntymään taaksepäin. Nenäliinan laittaminen nenäni ja suuni suojaksi ei tuntunut auttavan, mutta taskulamppuni avulla laskeuduin alas kellariin kahden muun sotilaan ohi, jotka olivat tulossa ylös. Toisen käsivarsilla oli hiljaa tuijottava valkoinen lapsi, noin neljän vanha, elossa, mutta ilmeisesti liian heikko kävelläkseen.

Rakennuksessa asuvat mustat olivat muuttaneet kellarin, joka oli valaistu kahdella höyryputkesta roikkuvalla kerosiinilyhdyllä, ihmisteurastamoksi. Lattia oli liukas puoliksi hyytyneestä verestä. Siellä oli kylpyammeita täynnä haisevia sisäelimiä ja toiset olivat täynnä irtonaisia päitä. Neljä pientä ihmisen reisilihasta roikkui vaijereista yläpuolella.

Puisella työpenkillä, toisen lyhdyn alapuolella, näin kauheinta mitä olen koskaan nähnyt. Se oli teurastetun ja osittain paloitellun teini-ikäisen tytön ruumis. Hänen siniset silmänsä tuijottivat tyhjinä kattoon ja hänen pitkät, kultaiset hiuksensa olivat takkuiset verestä, joka oli virrannut ammottavasta haavasta hänen kurkussaan.

Minua oksetti ja kompastelin rappusia ylös päivänvaloon. En pystynyt pakottamaan itseäni menemään uudestaan siihen kammottavaan kellariin, mutta lähetin pari ryhmäni jäsentä kameroiden ja valojen kanssa tekemään perinpohjaisen valokuvareportaasin. Kuvat tulevat olemaan käyttökelpoisia joukkojen asenteenmuokkauksessa.

Sain kuulla eräältä sotilaalta rakennuksen ulkopuolella, että niiden kahden elossa olevan lisäksi kellarista oli löytynyt vähintään kolmenkymmenen eri lapsen kappaleita, kaikki valkoisia. He olivat olleet sidottuina nurkassa olevaan putkeen. Rakennuksen pihamaan perällä oli improvisoitu grilli ja suuri kasa pieniä ihmisluita - perin pohjin kaluttuja. Otimme valokuvia myös pihamaasta.

Olen työskennellyt mustien suurimmaksi osaksi asuttamilla alueilla, mutta olen myös kuullut aika pahoja kertomuksia meidän väeltämme, jotka ovat työskennelleet valkoisten ja meksikolaisten alueilla. Ei ole raportteja mistään kannibalismi-jutuista valkoisten tai meksikolaisten toimesta - mustat ovat rotu erikseen tässä asiassa - mutta on ollut paljon tappoja taistelussa ruuasta. On ollut myös karmeita hirmutekoja kun mustien ryhmät ovat tunkeutuneet valkoisten alueille ja vallanneet valkoisten koteja, varsinkin rikkaimmilla alueilla, missä kodit ovat enemmän eristyneitä toisiinsa nähden.

Myönteisempänä puolena, joillakin valtaosaltaan keskiluokkaisilla ja työväenluokkaisilla asuinalueilla valkoiset ovat liittyneet yhteen suojautuakseen mustien ja meksikolaisten hyökkäyksiltä. Tämä on virkistävää kehitystä, mutta yllättävää, kun katsoo, miten ääliöt täällä ovat äänestäneet viime vuosina. Onko mahdollista, että vuosien juutalainen aivopesu ei ole onnistunut saamaan otetta valkoisista massoista?

Oikeastaan, pelkäänpä, että se on saanut otteen aivan liian monessa tapauksessa. Esimerkiksi rodullisesti sekoitetuissa naapurustoissa valkoiset ovat kärsineet hirveästi viimeisinä kymmenenä päivänä eivätkä he käytännössä ole tehneet elettäkään suojellakseen itseään. Ilman aseita itsepuolustus on luonnollisesti melko paljon määristä kiinni - ja halusta selviytyä. Vaikka valkoiset ovatkin pahasti alivoimaisia vain muutamassa sekoitetussa naapurustossa, vaikuttaa siltä, kuin he olisivat kadottaneet identiteettinsä ja yhtenäisyydentunteensa, mitkä mustilla ja meksikolaisilla vielä on.

Kaiken kukkuraksi suurin osa heistä näyttää olevan vakuuttuneita siitä, että pieninkin yritys puolustaa itseään olisi "rasistista" ja he pelkäävät, että muut pitävät heitä rasisteina - tai että ajattelevat itsestään niin - enemmän kuin kuolemaa. Silloinkaan kun mustien jengit ottivat heidän lapsensa ja raiskasivat heidän naisensa heidän silmiensä edessä, he eivät tehneet mitään merkittävää vastarintaa. Todella sairasta!

Minun on vaikea sääliä valkoisia, jotka eivät edes yritä suojella itseään ja minulle on vielä hankalampaa ymmärtää miksi meidän pitäisi ottaa riskejä ja kärsiä tappioita pelastaaksemme aivopesty roskaväki kohtalolta, jonka he todella ansaitsevat. Silti meillä on eniten ongelmia ja otamme eniten riskejä juuri noilla seka-alueilla!

Olemme haluttomia ampumaan väkijoukkoihin, joissa saattaa yhtä hyvin saada surmansa valkoisia kuin ei-valkoisiakin ja ne paskiaiset ovat ilmeisesti tajunneet sen ja käyttävät sitä hyväkseen. Joissain naapurustoissa kohtaamme niin paljon vastarintaa, että on miltei mahdotonta saavuttaa päämääräämme erottaa eri rodut toisistaan omille alueilleen.

Toinen suuri ongelma rotuerottelun aikaansaamisessa on se, että tällä alueella on niin paljon ihmisiä, joita on mahdotonta luokitella valkoisiksi tai ei-valkoisiksi. Rodunsekoitusprosessi on mennyt tässä maassa niin pitkälle ja on niin paljon tummaihoisia, kikkaratukkaisia, kaiken näköisiä ja muotoisia hahmoja juoksentelemassa ympäriinsä, että on vaikea tietää mihin vetää raja.

Kumminkin meidän on vedettävä raja johonkin ja pian! On mahdotonta ruokkia kaikki alueellamme ja jos haluamme välttää laajaa nälänhätää valkoisten keskuudessa, meidän täytyy erotella heidät pian selvästi määritellyille alueille, joilla sähkö, vesi, ruoka ja muut perustarpeet ovat saatavilla. Meidän täytyy myös siirtää kaikki muut pois meidän alueeltamme, tavalla tai toisella. Mitä pidempään viivyttelemme, sitä kurittomammaksi yleisö tulee.

Itse asiassa olemme onnistuneet aika hyvin mustien keskittämisessä. Noin 80 % heistä on nyt suljettu neljälle pienelle valvotulle alueelle ja ymmärtääkseni ensimmäinen massa-saattue heitä lähtee itään päin tänä iltana. Mutta muiden osalta, suurin piirtein kaikki mitä voimme tehdä, on lamaannuttaa väestön liikkuvuus, etteivät he voi liikkua naapurustosta toiseen. He eivät todellakaan ole hallinnassamme ja mitä minä tiedän, emme ole edes aloittaneet massapidätyksiä tai ryhtyneet mihinkään muihinkaan toimenpiteisiin juutalaisia tai muita vihamielisiä aineksia vastaan. Aloittakaamme tämä nyt!