LUKU XV

28.3.1993. Vihdoinkin olen taas asioista kärryillä. Katherine vastasi viikonlopun aikana moniin kysymyksiini ja kertoi yksityiskohtia, varsinkin koskien tällä alueella tapahtunutta kehitystä, joita en saanut Henryltä perjantaina.

Sillä välin kun olin vangittuna, oli meidän työmme viestintävälineiden kanssa tietysti jatkuttava ja nyt tehtävää on hoitamassa kaksi muuta hyvin pätevää henkilöä. Mutta silti minulle jää vielä paljon teknistä työtä. Bill on hyvä mekaanikko ja aseseppä, mutta hän ei pysty hoitamaan räjähdehommia, jotka vaativat kemian- tai sähkötekniikan taitoja. Hän antoi minulle pitkän listan pyyntöjä erikoislaitteista, joita oli tullut yksikköön sillä välin kun olin vankilassa ja jotka hänen oli pakko laittaa sivuun.

Kävimme listan tarkkaan läpi eilen illalla ja päätimme mitkä tarvikkeet olivat kaikkein tärkeimpiä Järjestön tämän hetkisten tarpeiden suhteen. Sen jälkeen tein oman listani tarvikkeista ja välineistä, jotka tarvittaisiin työn aloittamiseksi.

Tärkeimmät tavarat Billin listalla olivat radio-ohjattavat- ja aikaviivesytyttimet sekä nallit. Järjestö on improvisoinut viimeisen kategorian kohdalla - ja saanut prosentuaalisesti liian suuren määrän epäonnistumisia. Haluamme aikaviive-ohjaimen, jonka voi säätää parista minuutista aina päivään asti, tai pidemmälle, ja joka on 100-prosenttisen varmatoiminen.

Toinen kategoria varusteista, joita tarvitaan, ovat naamioidut pommit ja tuhopolttovälineet. Nykypäivänä on mahdotonta päästä mihinkään hallituksen tai median rakennukseen sisälle kävelemättä metallinpaljastusportin läpi ja jokainen paketti ja postilähetys läpivalaistaan rutiininomaisesti. Tämä vaatii hieman oveluutta, mutta minulla on jo muutama idea.

Sitten on vielä Billin omakin projekti, johon hän tarvitsee hieman teknistä apua: Väärentäminen! Järjestö painaa jo menestyksekkäästi rahaa melkoisen laajassa mitassa länsirannikolla, Bill sanoi, ja he haluavat hänen aloittavan saman toiminnan täällä.

Nyt ymmärrän miksi Järjestön taloudellinen tilanne on parantunut niin paljon viimeisen vuoden aikana! Itse asiassa sen jälkeen kun aloitimme isomman mittakaavan toimet, aloimme saada uusia lahjoituslähteitä - oletan, että lähinnä rahamiehiä, jotka ostavat "vakuutuksen" - mutta olemme silti huomanneet hyödylliseksi painaa vähän omaakin rahaa.

Kuka tahansa se nero onkin, joka johtaa länsirannikon väärennystoimintaa, hän kasasi erittäin perusteelliset ohjeet, jotka Bill näytti minulle. Kaverin on täytynyt työskennellä joko Salaisessa palvelussa tai Kaiverrus- ja painovirastossa. Hän näyttää todella osaavan asiansa. (Huomautus lukijalle: Kaiverrus- ja painovirasto oli hallituksen virasto, joka tuotti paperirahaa Yhdysvalloissa ja Salainen palvelu oli poliisivirasto, joka taisteli väärennystä vastaan, muiden toimien ohella. Kuten tiedämme, Järjestö ei myöhemmin käyttänyt rahanväärentämistä vain yksikköjensä rahoittamiseen vaan myös yleisen talouden horjuttamiseen. Suuren vallankumouksen viimeisinä päivinä Järjestö laittoi niin paljon väärää rahaa liikkeelle, että hallitus epätoivoissaan julisti kaiken paperirahan laittomaksi vaatien kaiken rahankäytön suorittamista joko kolikoilla tai shekeillä. Tämä siirto teki hirveää tuhoa yleisön moraalille ja oli yksi niistä seikoista, jotka johtivat vallankumouksen lopulliseen onnistumiseen).

Bill on saanut laitettua jo lähes kaiken valmiiksi; hänellä on oikein hieno työpaja tarkkaan painotyöhön. Hän tarvitsee apua vain heijastusongelmansa ratkaisemiseen. Ohjeet kertovat hänelle mitä kemikaaleja hänen tulee laittaa musteeseensa, mutta ei sitä, mistä niitä saa. Eikä hän ole varma kuinka tehdä ja käyttää ultravioletti-tarkastusyksikköä valmiin tuotteen tarkastamiseksi. Se ei tule olemaan vaikeaa.

Meidän uudet työ- ja asumistilamme ovat radikaalisti erilaiset kuin mitä meillä aiemmin oli. Sen sijaan että hiippailisimme "maan alla", olemme suoraan kaikkien nähtävillä. Painoliikkeen ikkunassa on neonvalokyltti ja se löytyy Keltaisilta sivuilta. Päivisin kauppa on "auki" kaikelle liiketoiminnalle, Carol kassana, mutta Bill pitää hintansa niin korkeina, että töitä tulee ainoastaan se määrä, joka tarvitaan ylläpitokustannusten maksuun. Hänen todellinen työnsä tapahtuu sulkemisajan jälkeen, yleensä kellarissa, jossa asevarasto on.

Me neljä asumme liikkeen yläkerrassa, aivan kuten teimme vanhassakin paikassa, mutta meidän ei tarvitse pitää ikkunoita pimennettyinä. Billin avolavakin on pysäköitynä suoraan liikkeen eteen kadulle. Eli mitä muuhun maailmaan tulee, olemme vain kaksi nuorta pariskuntaa, jotka pitävät painoalan yritystä yhdessä.

Temppu, joka vaadittiin, luonnollisesti, oli hankkia tekaistut henkilöllisyydet, jotka kestäisivät Systeemin tarkistuksen, mutta Järjestö on kehittänyt kiitettävän tasoisen asiantuntemuksen sillä saralla. Meillä kaikilla on sosiaaliturvakortit ja kahdella meistä on ajokortit. Kortit ovat aitoja (olen kuullut joitakin epämiellyttäviä tarinoita siitä kuinka Järjestö hankki ne), joten voimme avata pankkitilejä, maksaa veroja ja tehdä kaikkea muuta mitä kuka tahansa muukin.

Minun täytyy vain muistaa, että uusi nimeni on - yök! - "David J. Bloom". Minulle todella ilveillään siitä. Onneksi kuva ajokortissa on niin epäselvä, että se menee minusta, niin kauan kun vain pidän hiukseni värjättyinä.

Järjestöllä ei ollut vaihtoehtoja meidän kaikkien maan alla olevien uusien henkilöllisyyksien kanssa. Henkilö, jolla ei ole asiakirjoja henkilöllisyydestään, ei enää yksinkertaisesti voi toimia tässä yhteiskunnassa. Ihminen ei voi ostaa elintarvikkeita tai matkustaa edes linja-autolla näyttämättä ajokorttia tai jotain niistä uusista henkilökorteista, joita hallitus on ottanut käyttöön.

Toistaiseksi on vielä mahdollista pärjätä suurimmassa osassa tapauksista väärennöksillä, mutta tietokonejärjestelmä tulee olemaan valmis muutaman kuukauden kuluttua ja sen jälkeen väärennökset tullaan huomaamaan automaattisesti. Niinpä Järjestö päätti tehdä oikein ja hankki meille "aidot" tiedot, vaikka se onkin vaikeaa ja hidasta hommaa. Muutama erikoisyksikkö hoitaa sitä asiaa kylmäverisellä häikäilemättömyydellä, mutta silti uusien tietojen kysyntä ylittää tarjonnan reilusti.

Lisäksi näyttää siltä, että Systeemi on alkanut vielä armottomamman kampanjan meitä vastaan. Suuri määrä väkeämme - koko maan mittakaavassa ehkä niinkin monta kuin 50 henkeä - on murhattu ammattitappajien toimesta viimeisten neljän kuukauden aikana. On vaikeaa yrittää hahmottaa koko lukua, koska osa niistä, joiden epäilemme tulleen murhatuiksi, on kadonnut, eikä ruumiita ole löytynyt.

Kun ensimmäiset väestämme alkoivat katoilla tai löytyivät kellumasta joesta kädet selän taakse sidottuina ja kuusi tai seitsemän luodinreikää päässään, oli laajalle levinnyt olettamus Järjestön rivijäsenten keskuudessa, että heidät olisi tapettu sisäisten kurinpitotoimien seurauksena Järjestön itsensä toimesta. Itse asiassa viime syksynä oli kausi, jolloin menetimme enemmän jäseniä kurinpitoteloitusten vuoksi kuin mistään muusta syystä. Se oli aikaa, jolloin moraali oli hyvin alhaalla ja oli tarpeen käyttää äärimmäisiä tapoja epäröijien vakuuttamiseksi siitä, että kannattaa pysyä järkkymättömänä velvoitteissaan Järjestöä kohtaan.

Mutta Vallankumousesikunnalle oli välittömästi selvää - ja hyvin pian se tuli selväksi myös kaikille muille - että uusi elementti oli astunut kuvioihin. Meidän kontaktimme yhdestä poliisivirastoista kertoi, että meidän väkeämme tappaa kaksi ryhmää: Israelilainen salamurhiin erikoistunut ryhmä ja valikoima Mafian palkkamurhaajia, jotka toimivat Israelin hallituksen aliurakoitsijoina. Mitä molempiin näihin ryhmiin tulee, Yhdysvaltain poliisi on saanut "näpit irti" -määräyksen FBI:ltä. (Huomautus lukijalle: Mafia oli rikollisjärjestö, joka koostui lähinnä italialaisista ja sisilialaisista, mutta jota tavallisesti johtivat juutalaiset ja joka kukoisti Yhdysvalloissa kahdeksan vuosikymmentä ennen Suurta vallankumousta. Hallitus yritti lukuisia kertoja puolivakavissaan lopettaa mafian toiminnan tuona aikana, mutta siihen aikaan kukoistanut rajoittamaton kapitalismi loi ihanteelliset olosuhteet massiiviselle järjestäytyneelle rikollisuudelle ja siitä seuranneelle poliittiselle korruptiolle. Mafia toimi siihen asti kunnes käytännössä kaikki sen jäsenet - yli 8000 miestä - kasattiin yhteen ja teloitettiin kerralla Järjestön eräässä massiivisessa operaatiossa siivouskaudella, joka seurasi vallankumousta).

Tähän mennessä kaikki uhrit ovat olleet meidän niin kutsuttuja "laillisia" jäseniämme. Ilmeisesti joku FBI:ssä antaa niiden nimet, joiden epäillään kuuluvan Järjestöön mutta joita ei vielä ole pidätetty, jollekin Israelin suurlähetystössä, ja he hoitavat asian siitä eteenpäin.

Olemme suorittaneet joitain kostotoimia - esimerkiksi New Orleansissa. Kun kaksi "laillistamme" - joista toinen oli huomattava asianajaja siellä päin - murhattiin mafiatyyliin noin kuusi viikkoa sitten, me miinoitimme erään yökerhon, joka oli mafian vakiopaikkoja. Kun pommit räjähtivät ja paikka leimahti liekkeihin kesken erään heidän alemman portaan pomonsa syntymäpäiväjuhlien, pakenevat omistajat joutuivat ainoita kahta uloskäyntiä vastapäätä olevalla katolla olevien miestemme armottomaan konekiväärituleen. Yli 400 menetti henkensä sinä yönä, mukaan luettuna arviolta 60 mafian jäsentä.

Tämä uusi uhka on kuitenkin edelleen päällämme erittäin vahvana ja se on vahingoittanut vakavasti niiden jäsenten ja partisaanien moraalia, jotka sille ovat alttiina - eli ne, jotka pitävät statuksensa lakia noudattavina kansalaisina ja toimivat omilla nimillään eivätkä nauti siitä anonymiteetistä, joka meillä "maan alla" olevilla on. On selvää, että meidän täytyy pian iskeä uhan lähdettä vastaan.

2.4. Tarvikeongelma ratkaistu, ainakin tilapäisesti. Se vaati yhden sellaisen ryöstöoperaation, joita todella inhoan. En ollut yhtä hermostunut tällä kertaa kuin silloin kun teimme Henryn kanssa ensimmäisemme - josta tuntuu olevan puoli elinikää - mutta en silti pitänyt siitä.

Bill ja minä jaoimme tarvittavien tavaroidemme listan kolmeen kategoriaan sen perusteella, mistä niitä saa. Noin kaksi kolmasosaa tarvitsemistamme kemikaaleista ei ollut tavalliselle kuluttajalle saatavilla ja ne pitäisi hankkia jostain kemikaalivarastosta. Sitten halusin myös vähintään sata rannekelloa aikaviivelaitteiksi ja ne tulisivat maksamaan meille aivan liikaa jos vain ostaisimme ne. Lopuksi oli lukuisia elektronisia- ja sähkökomponentteja, joitain tavallisia rautatarvikkeita ja muutamia helposti saatavilla olevia kemikaaleja, jotka hankitaan tavallisesti helposti ostamalla ja jotka mahtuvat hankintabudjettiimme.

Vietin suuren osan tiistaista ja keskiviikosta keräämällä tarvikkeita viimeisestä kategoriasta.

Myös kemikaaliongelma ratkesi keskiviikkona. Se oli ollut ongelma, koska kaikki laboratorio- ja teollisuuskemikaalien toimittajat joutuvat tarkistamaan kaikki uudet asiakkaansa poliittiselta poliisilta, aivan kuten myös räjähteiden toimittajat. Minä mielelläni välttäisin sellaisen tarkistuksen. Mutta tarkistin asian WK:lta ja löysin erään "laillisemme", jolla on pieni elektrolyysipäällystysliike Silver Springsissä ja joka voisi tilata tarvitsemani omalta vakiotoimittajaltaan. Noudan ne häneltä maanantaina.

Mutta ne kellot! Tiesin tarkalleen mitä halusin ajastimiksemme ja halusin niiden olevan tarpeeksi samanlaisia, jotta ajastimemme voitaisiin standardisoida, sekä rakentamisen tehokkuuden kannalta että tarkasti tiedossa olevan käyttäytymisen operaatiossa perusteella. Niinpä Katherine ja minä ryöstimme varaston Koillis-Washingtonissa eilen ja saimme niitä 200 kappaletta.

Vaati kaksi päivää soittelemista, että löysin etsimäni kellot. Sitten ne piti lähettää Washingtonin varastoon Philadelphiasta. Sanoin Washingtonin miehelle, että minulla on kiire ja että lähettäisin jonkun saman tien 12 000 dollarin varmistetun shekin kanssa noutamaan ne. Hän sanoi, että ne olisivat odottamassa minua etummaisessa toimistossa. Niin ne myös olivat.

Halusin Billin tulevan kanssani, mutta hän oli sidottuna työhönsä liikkeessä koko viikon. Katherine taas todella halusi lähteä mukaan. Sillä tytöllä on villi puoli itsessään, jota sellainen, joka ei tunne häntä, ei ikinä osaisi arvata.

Ensin yksi Katherinen meikkaustöistä suojelemaan minun "David Bloomin" henkilöllisyyttäni ja hänen omaansa. Henkilöllisyys henkilöllisyyden alla, jonka alla henkilöllisyys - olen melkein unohtanut, kuka Earl Turner on ja miltä hän näyttää!

Sitten meidän piti kähveltää auto. Se vei vain muutaman minuutin ja noudatimme normaalia menetelmää: Pysäköidään avolava suuren ostoskeskuksen parkkipaikalle, kävellään pysäköintialueen toiselle puolelle, etsitään auto, joka ei ole lukossa ja mennään sisään. Käytin pieniä sivuleikkureita katkaistessani virtalukolle tulevan kaapelin ja sitten se oli vain muutaman sekunnin homma löytää oikeat piuhat ja yhdistää ne.

Olin toivonut, ettei varastolla jouduttaisi käyttämään väkivaltaa, mutta toivettani ei kuultu. Esittelimme itsemme esimiehelle ja kysyimme pakettiamme. Hän pyysi varmistettua shekkiä. "Minulla on se", sanoin, "ja annan sen teille, kunhan olen tarkistanut, että kellot ovat niitä, joita olen tilannut."

Suunnitelmani oli napata kellot ja kävellä ulos ovesta jättäen esimies kiljumaan shekkinsä perään. Kävikin niin, että kun mies palasi pakettimme kanssa, kaksi vankkatekoista varastomiestä tuli hänen mukanaan ja he asettuivat meidän ja oven väliin. He eivät ottaneet mitään riskejä.

Avasin paketin, tarkastin sisällön ja vedin esille pistoolini. Katherine veti myös oman aseensa esiin ja viittoi oven luona olevan miehen pois edestä. Sittenpä ovi ei suostunutkaan aukeamaan hänen sitä kokeillessaan!

Hän käänsi aseensa työntekijää kohti, joka selitti nopeasti: "Heidän täytyy painaa ovi auki toimiston kytkimestä."

Pyörähdin takaisin kohti esimiestä ja karjaisin hänelle, "Avaa tämä ovi heti, tai maksan sinulle nuo kellot kuumalla lyijyllä!" Hän kuitenkin hyppäsi nopeasti toisesta oviaukosta varaston puolelle ja läimäytti metallioven kiinni takanaan ennen kuin ehdin reagoida.

Sitten käskin naispuolisen toimistotyöntekijän painamaan nappia ja avaamaan oven. Hän kuitenkin vain istui paikoillaan suu ammollaan kauhusta.

Alkaessani tuntea itseäni epätoivoiseksi, päätin ampua lukon rikki ovesta. Siihen vaadittiin neljä laukausta, osittain johtuen hermostuneisuuteni aiheuttamasta huonosta tähtäyksestä.

Juoksimme autolle, mutta varastoesimies oli jo siellä. Se paskiainen päästi ilmoja ulos renkaistamme!

Iskin häntä päähän aseeni piipulla lähettäen hänet naama edellä soraan. Onneksi hän oli vasta tyhjentänyt osittain yhden renkaan ja autolla voisi edelleen ajaa. Minä ja Katherine emme tuhlanneet enempää aikaa poistuaksemme paikalta.

Mikä elämä!

Se oli vasta tänään iltapäivällä, saatuani valmiiksi ensimmäisen ajastimen ja testattua sen, kun olin varma, että ne hienot kellot, jotka halusin, olivat kaiken sen vaivan arvoisia jota niiden eteen jouduimme näkemään. Uudet ajastimet toimivat täydellisesti; ne saavat hyvän, vähävastuksisen kosketuksen joka kerta ja olen varma, että se pudottaa epäonnistumisen riskin käytännössä nollaan.

Sain myös Billin UV-tarkastusyksikön toimimaan hänelle ja hän on valmis painamaan ensimmäiset vihreänsä heti kun saan maanantaina haettua hänen musteensa lisäaineet. Hänen tuotteensa eivät tule olemaan täydellisiä, mutta tarpeeksi lähellä sitä. Tarkemmin sanottuna, niiden tulisi läpäistä kaikki tavalliset pankkien kokeet väärien seteleiden tunnistamiseksi. Heidän täytyy viedä ne laboratorioon huomatakseen ne väärennöksiksi.

Minä taas sain valmiiksi kolmen erilaisen pommimekanismin suunnittelun, joiden pitäisi selvitä läpivalaisusta herättämättä epäilyksiä. Yksi niistä mahtuu tavallisen sateenvarjon kädensijaan, paristoineen ja ajastimineen kaikkineen. Sateenvarjon varren voi täyttää paloaineella jos haluaa palopommin tai kahva voidaan irrottaa ja käyttää sitä sytyttimenä. Toinen ajastin-sytytin -yhdistelmä rakennetaan taskuradioon (se voidaan myös räjäyttää taajuuskoodatulla radiosignaalilla) ja kolmas tulee olemaan elektroninen rannekello, jossa räjäytin ja nalli tulevat olemaan rannekkeessa ja jotka räjähtävät kellon omalla sisäänrakennetulla paristolla. Jokaisessa tapauksessa tietysti itse räjähteet täytyy tuoda alueelle erikseen, mutta ne voidaan naamioida monella eri tavalla - vaikkapa laastiksi tai muovata vahan lailla joksikin tutun muotoiseksi esineeksi ja jopa maalata oikean väriseksi.